Jännä juttu tuo mielikuvitus. Se muuttaa mustan valkoiseksi ja toisinpäin, ja jos jotain toistaa tarpeeksi itselleen, siihen alkaa uskoa. Ehkä olen viime aikoina paljonkin käyttänyt mielikuvitusta pitääkseni itseni hyvällä tuulella. Se toimii. Silti välillä muistan, ettei asia ole niin kuin kuvittelen, ja romahdan hetkellisesti.
Välillä yllätän itsenikin. Syyslomaksi olisin halunnut paeta jonnekin, missä en olisi ehtinyt ajatella mitään. Onnistui - tavallaan. Pakenin omiin kuvitelmiini. Mutta niistä tulikin sitten ihan muuta ajateltavaa.
Reckless Love – Edge of Our Dreams
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
No?