Twist

Okei, olen ehkä hurahtanut siihen aiemmin mainittuun TV-sarjaan vähän kovemmin kuin annoin ymmärtää. Mutta se ehkä kertoo enemmän siitä, että kun innostun jostain, haluan heti tietää siitä kaiken mahdollisen. Ja mahdottoman. Samoin kävi Supernaturalin kanssa, mutta se into sittemmin vähän hiipui. Toki edelleen seuraan sitäkin mutta en yhtä aktiivisesti kuin aluksi. Itse asiassa olen siitä jopa yhden kokonaisen tuotantokauden jäljessä, joten ei siitä oikein voi puhua tässä yhteydessä. Tosin edelleen olen ihan lääpälläni Deaniin ja melkein yhtä paljon ihastuin myös itse näyttelijään Jensen Acklesiin.

TVD-ihastukseni on vähän erilaista. Mutta koska se on nyt niin pinnalla mielessäni ja viime jaksossa vihdoin tapahtui jotain, jota on odotettu jo ekasta kaudesta alkaen, mainittakoon, että tärkein syy sarjan katsomiselle ei ole Ian Somerhalderin ihanat silmät (melko merkittävä kuitenkin), vaan bad brother Damon. Heh, ihastuin ja melkein jopa rakastuin fiktiiviseen hahmoon. Kuinka yllättävää, mutta jossakin vessan seinässähän se luki, että parhaat miehet ovat fiktiivisiä. Allekirjoitan. Tosin kun tätä elämää taaksepäin katselen, niin kyllähän siihen on yksi damon sattunut osumaan. Jos nyt joku tuttu tämän sattuu lukemaan, niin melko varmaan tietää, ketä tarkoitan.

Luen yleensä Buddy-TV:n sivuilta jaksojen recapit ja best quotes -diat ja äsken silmiini osui TVD-testi. Tulos ei jostain syystä yllättänyt:

Who is Your 'Vampire Diaries' Boyfriend?

More on The Vampire Diaries. Created by BuddyTV

Ja sitten se juttu, tässä 'twistillä' pilaamaton delena-faniversio:

Ylläoleva pitänee muuten katsoa juutuubin puolella.

En ole vielä päättänyt, mitä tuosta mainitusta käänteestä olisin mieltä. Ainakin se ärsyttää ja koukuttaa odottamaan seuraavaa jaksoa, mikä toki ei varmaan ollut käsikirjoittajien tarkoituksena. Tuo faniversion video on harmittavan pimeä, mutta en viitsi linkitellä kokonaista jaksoa tähän. Tässä siis vain viimeiset minuutit viimeisimmästä jaksosta s4e7.

Muutakin kirjoitettavaa olisi, mutta kirjoitan ne sitten eri kerralla.

Luonnollinen vuorokausirytmi talvella

Se olis ilman muuta semmonen, että nukkuis vaan koko ajan. Päivän valoisimpana hetkenä vois käydä suihkussa ja sen jälkeen syödä jotain ja katsoa, mikä on päivän sää ja puheenaiheet. Takaisin petiin heti, kun alkais hämärtää. Ja sama seuraavana päivänä, kunnes päivä olis taas vallannu yöltä tuntinsa takaisin. Valoisana aikana ei paljon tarttis nukkua. Toisin sanoen odotan joulua ja talvipäivänseisausta. Sen jälkeen ehkä helpottaa. Juuri nyt mietin, että tulipa taas kerran viikonloppuna käännetyks sisäinen kello suunnilleen 12h väärään aikaan. Saattaa olla, että ens yönä ei paljon nukuta.

+1 ja muuta

Kävin taannoin pääsykokeissa ja pääsinhän minä niistä läpi. Siitä +1. Katsotaan sitten keväällä, mihin se polku johtaa. Toivottavasti johonkin. Työn ohessa pitäis jaksaa opiskelut hoitaa. Jaa-a.

Muuta: Olisin halunnu päästä tänään ulkoilemaan, mutta kaveria ei löydy niin mistään. Haluaisin mennä johonkin ja tavata ihmisiä, tavata jonkun vaikka tuntemattoman ja vaan heittäytyä tilanteeseen, mutta kun kukaan kaveri ei innostunut lähtemään, tuntuu nyt vähän siltä kuin siivet olis sidottu. Mulla ei ole tämmöstä menofiilistä kovin usein, muutamia kertoja vuodessa vain. Harmittaa, jos en nyt pääse hyödyntämään sitä. Tokihan tästä voisi vielä yksinkin lähteä, mutta siihen vaan on isompi kynnys. Toisaalta yksin olisi vapaampi. Mitä tehdä?

Vettä sataa, joten ulos ei oikeastaan tee mieli, mutta ei täällä kotona ainakaan ketään tapaa. Väkisinkin tulee mieleen, että pitäis aina olla pari puhelinnumeroa tätä varten, mutta enhän mä semmosia harrasta. Kai ;-)

No, aina ei voi voittaa. Tuleehan näitä joskus toistekin. Keväällä viimeistään, kun aurinko alkaa paistaa.

On käyttäjän kanssa paikassa

Kummallisia noi lukijatilastot. Tekstikohtaiset näyttölukumäärät on aika pieniä, mutta silti esimerkiksi tänään, tai oikeastaan eilen, tätä blogia on avattu mukamas yli 30 kertaa. Yhdysvalloista. Windows, Linux ja muu Unix käyttiksinä, Chromella, Firefoxilla ja Explorerilla. Ja tarkempi tarkastelu katsojista paljastaa ne joksikin mainossivustoiksi, ei siis todennäköisesti yhtään elävää ihmistä ole käynyt täällä. Miksi olisikaan, Yhdysvalloista, koska sivuilla on pelkkää suomea. Suomestakin on kuitenkin tänne päädytty 15 kertaa tänään. Ja aika paljolti Google-hakujen seurauksena. Mutta yhtään lukijaahan täällä ei ole, joten tuskin kukaan näistä teksteistä on kiinnostunut. En ole edes kavereilleni mainostanut, enkä aio mainostaakaan. Löytävät kyllä, jos kiinnostaa. Ei niin väliä, lukeeko kukaan, kunhan vaan on paikka, mihin kirjoittaa.

Ajattelin oikeastaan kirjoittaa tähän pari sanaa projektista. Pari päivää sitten luin aiempia pohdintojani muistikirjasta. Vähän nauratti jotkin ideat, mutta edelleen tunsin tarinassa riittävästi imua. Haluaisin pitää lomaa kirjoittamista varten. Harmi, ettei siihen ole nyt varaa. Kesälomaan on liian pitkä aika. No, näillä näkymin on ainakin pieni sairaslomapätkä tulossa. Täytyy vaan huolehtia, ettei se osu joululoman aikaan, muuten menee loma hukkaan. Mutta viikonloppuja pitää alkaa käyttää kirjoittamiseen jossain vaiheessa.

Ja vielä pari sanaa blogistakin: lisäsin tuonne yhden kuvan yhteen aiempaan tekstiin mutta enpä viitsi linkittää sitä tähän. Mutta sekin on tavallaan yksi projekti, joka jatkuu. Joskus sitten.

Sulo sanoo moi

Tieto lisää tuskaa

Tai sitten ei. Tieto lisää kyllä ehkä eniten hämmästystä ja kummastusta. Mutta mitään hätää ei ole, ja se on hyvä. Tosin jatkoa seuraa silti ja se ei ole kiva. Luulin, että kyse on vain yhdestä operaatiosta mutta - no, sanotaan vaikka niin, että tieto kymmenkertaisti 'tuskan'. Tosin kaikkea siitä ei luultavasti tarvitse kärsiä, mutta varmasti asia ratkeaa vasta pitkähkön ajan kuluessa.

Silloin kun jotain pitää saada tietää heti, olisi ihan mukavaa, että olisi maksukykyä siihen, että pääsee kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin välittömästi. Valitsin tutkimukset sen sijaan, että voisin ostaa ruokaa ja käydä työkavereitten kanssa olusilla tulevan vesopäivän päätteeksi ensi viikonloppuna. Koska en voinut odottaa julkisen puolen lääkäriaikoja, maksoin tästä kaikesta noin nelinkertaisen hinnan, mutta kaikki hoitui yhdessä paikassa puolessatoista tunnissa enkä joutunut edes jonottamaan, siirryin vain tutkimushuoneesta toiseen ja palvelu oli äärettömän hyvää. Se vaan tosiaan, että siihen meni kaikki loput tilillä olleet rahat ja loput visacreditistäkin melkein sentilleen. Joten viikko pitäisi nyt pärjätä kaappien sisällöllä. Eikä se ole hääppöinen. Onneksi töissä sentään saa ruoan palkasta vähentämällä. Sattumalta tähän viikonloppuun osuu myös pari muuta lokkeiltavaa ateriaa, joten kyllä näillä läskeillä väliajat pärjää.

Seuraava mielessä pyörivä kysymys onkin, koska jotain alkaa tapahtua. Toivottavasti mahdollisimman pian.

Mobiilisosiaalisuus

Testaan, voiko blogia päivittää Lumialla. Kirjoittaminen onnistuu, vaikka aika ärsyttävää tämä on. Tekstistä näkyy vain pieni pätkä kerrallaan. Niin pieni, että unohdan, mitä olen kirjoittanut. En jaksa avata tietokonetta enää, mutta halusin kirjoittaa jotain, koska jotakin on tapahtumassa. Viime viikossa oli pilkahdus hyvää ja toivoa jostain, maanantaiaamun järkytys veti maton jalkojen alta, ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä. Torstaina saan tietää lisää, mutta olen ollut tässä samassa tilanteessa ennenkin. Yli 10 vuotta sitten. Lapsellisesti uskoin, että tätä ei enää tapahtuisi. Olen pettynyt, vaikka en tiedä, mihin. Mitenkään en olisi voinut vaikuttaa tähän.

No, testataan ny, toimiiko Lumia.