Helsinki. Provinssissa nähty livenä taas kerran, en ole suuri fani, mutta ei niillä huonoja biisejä ole. Mutta nyt päässä soi "Kun elämässä kaiken menettää / vapaus on ainut mitä käteen jää / on ylämäki raskas askeltaa / mut alamäkeen liian usein katoaa."
Tätä on ollut vaikea kuunnella, koska olen luopunut niin paljosta viime vuosina. Ehkä ylämäkeen meno on raskasta, mutta ylhäältä näkee kauas ja kiipeäminen on kiinnostavampaa kuin laskeutuminen.
Tiedän tai luulen tietäväni taas jotain, mutta en halua varmistaa asiaa. Olkoon ja menköön. Jospa se vapaus, mikä mulle jää, oliskin sitä, että tämä paino lähtisi pois mun päältä ja jaksaisin hoitaa kaiken kuntoon. Millä pidän sen painon poissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
No?