torstai 5. syyskuuta 2013

Rikkinäinen sydän

Tänään on vihdoin se päivä, kun sain ekg-seurantalaitteen vuorokaudeksi. Koko aamupäivän ja vielä pitkälle iltapäivään olin niin täpinöissäni siitä, että se tallentaa, että häiriö pysyi poissa. Ajattelin asiaa koko ajan ja pelkäsin, että nyt sitten sattuisi yksi niistä harvoista päivistä, kun tahti säilyy. Vielä iltapäiväneljään mennessä en ollut tuntenut kuin yhden pienen lisälyöntipätkän, autoa ajaessa tietenkin, etten saanut painetuksi sitä merkintänappia, mutta tunnollisesti kuitenkin kirjoitin kellonajan seurantalomakkeeseen.

Johtoja ja teippejä.
Mietin, että join ehkä liikaa kahvia päivän mittaan, kun kahvi yleensä on auttanut tahdin palautumisessa häiriöaikoina. Kahvin vaikutuksen poistamiseksi päätin tehdä kevyttä jumppaa, ja koska kyykkyjä tekemällä saan nopeasti sykkeen ylös, arvelin, että 10 minuuttia riittäisi. Tein 30 kyykkyä ilman painoja, 20 etunojapunnerrusta ja yhden noin minuutin vatsalankun ja vähän hyppelin. Kunto on sen verran heikko, että arvelisin sykkeen huidelleen jossain 160-180 välimaastossa vähintään. Jostain syystä palautuminen kesti kauan, lähes 10 minuuttia, mutta häiriöitä en tunnistanut, vain sen, että syke ei laskenut heti. Huono kunto varmaan selittää sen.

Aikani istuskelin sohvalla "treenin" jälkeen, mutta kun mitään ei ilmennyt, lähdin kauppaan ja palasin kotiin tietokoneen ääreen. Surffailin tässä reilun tunnin ja lueskelin BB-talon kuulumisia. Unohdin koko laitteen olemassaolon ja tsädämp - klo 18.10 suunnilleen pumppu alkoi sekoilla. Sekoilee edelleen, ja kello on nyt 18.49. Ei nämä mitään kovin voimakkaita ole, verrattuna pahimpiin, mutta selkeitä kuitenkin. Yskittää, pulssi tuntuu ranteesta ihan eri tahdissa kuin kaulasta, eikä se ole ollenkaan sama, minkä tunnen rinnassa. Mietin, että jos sydämestä voi tuntea oikeasti jotain, niin tunnen mielestäni sellaisen "takapotkun", eli kun tahti alkaa seota, tuntuu siltä kuin sydämen alaosa jysäyttäisi iskun "vastapalloon", ja siitä alkaa kumma värinä, joka yskittää. Jollekulle selitin, että tuntuu siltä, kuin tuota keuhkoputken alaosaa ravisteltaisiin. Yskiminen tuntuu tarpeelliselta, vaikka siitä ei oikeastaan ole apua.

Rytmihäiriö tuntuu edelleen. Jos nyt lähden tästä liikkeelle, normaali tahti saattaa löytyä, mutta luultavasti häiriö palaa jonkin ajan kuluttua, kun taas istun alas. Nyt jäin miettimään, pitäisikö painella tuota nappia koko ajan, vai riittääkö se, että merkkasin alkuajankohdan....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

No?