Open tehty

Selvisin hengissä. Ei mennyt superhyvin, mutta tein kaikki läpi. Tein kaikista skaalatun version mutta kahdesta tein lisäksi rx-tuloksen, jonka laitoin nettiin. 16.3:ssa en mielestäni tehnyt jumping chest to bareja tarpeeksi hyvin, joten en halunnut laittaa sitä tulosta näkyviin (105). Sen sijaan tein 10 rx tempausta hyvin, laitoin ne. Viimeisen eli 16.5 tein ensin perjantaina skaalattuna mutta kävin tänään tekemässä sen uudestaan rx. Aika piteni mutta aikani oli joka tapauksessa huono skaalattunakin, joten parempi näin. Voimaa kyllä löytyy, kuntoa ei...

Tulokset omalta salilta.

Crossfit Open 2016

En ole ikinä harrastanut kilpaurheilua. No, pelasin teininä muutaman vuoden ajan koripalloa mutta jossain kakkosjoukkueessa eikä meillä montaa peliä ollut. Kilpaviettini on kuitenkin aika kova. Harvoin sitä päästän valloilleen, mutta aina se on taustalla, treenaan mitä tahansa. Vähintään kilpailen omien tulosteni kanssa koko ajan. Monesti myös vertaan muihin samanikäisiin ja varsinkin -kokoisiin kanssatreenailijoihin.

Viime aikoina olen kärsinyt motivaatio-ongelmista niin treenissä kuin elämässä ylipäätään. Painan enemmän kuin koskaan ennen ja huomaan sen päivittäisissä askareissa, esimerkiksi portaita noustessa. En sanoisi, että olen lihava, mutta olen lihonut selvästi ylipainon puolelle. Se on tapahtunut vähitellen sen jälkeen, kun elämäni hevonen lähti. Ei siksi, että olisin siinä kohtaa musertunut täysin lähdöstä, vaan koska hepan lähdön jälkeen oli taas yhtäkkiä aikaa ja rahaa käydä syömässä ja juomassa ravintoloissa, makoilla kotona sohvalla ja löhöillä. Lisäksi hyötyliikunta väheni, kun hepan hoitaminen jäi pois, vaikka ratsastamassa edelleen kävinkin.

Kaiken kaikkiaan 8 kiloa itse asiassa, jos ihan matalimpaan painoon vertaan. Viidessä vuodessa.

Osa painosta on varmasti lihasmassaa treenistä. Näen sen hartioissa edelleen. Olen käynyt vuoden välein kehonkoostumusmittauksessa (Inbody eli se parempi) ja nyt viimeisimmän mukaan olisi noin 5 kg pudotus hyvä. Vähintään sen verran haluaisin pois. Mielellään tuon kaikki 8 kg ekstraa, tosin lihakset tykkäisin pitää, joten rasvaa 16 voipakettia pois. Reisistä ja käsivarsista ja vähän vyötäröltäkin.

Aloitin viikko sitten. Reilu viikko sitten. Jätin pois karkit. Pari päivää myöhemmin vaihdoin herkkunaposteltavat juustot oikeampaan ruokaan. Seuraavaksi aloin syödä aamupalaa. Ensin aamupalat olivat proteiinijuomia mutta nyt viikonloppuna söin taas ihan oikeaa aamupalaa, siis kotona. Voi olla, että arkena turvaudun kuitenkin taas proteiinijuomiin, koska aamut ovat niin hankalia minulle muutenkin. Töihin pitää viedä jotain järkevää välipalaa, jotta saan ateriavälit lyhemmiksi ja ruokailun sillä tavalla säännöllisemmäksi. Ongelma on siinä, että unohdan syödä. Onko laitettava puhelimeen hälytyksiä välipaloille?

Ruokailun epäsäännöllisyys ei ole ainoa väsymystä aiheuttava elämäntapani. En nuku tarpeeksi. Yleensä ei ole ongelma nukahtaa, vaan herään noin 2-3 tunnin jälkeen ja sen jälkeen nukun huonosti. Kun vielä menen joka ilta/yö liian myöhään nukkumaan, aamu on aina kamala. Ensi viikon ajan yritän pitää kiinni siitä, että olen sängyssä valmiina nukkumaan ennen vuorokauden vaihtumista. Yritän vielä aikaistaa nukkumaanmeno niin, että perjantaihin mennessä olisin valmiina nukkumaan jo lähempänä klo 23:a kuin puoltayötä. Tosin ensi viikonloppuna olen työporukalla hotellissa la-su välisen yön, joten siinä on mahdollisuus sotkea rytmi uudelleen. Yritän sielläkin päästä ajoissa peiton alle.

Miten nämä asiat liittyvät otsikkoon? Vaihdoin treenini lähes kokonaan crossfit-salille viime vuoden lopulla. Alku ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin, tuli flunssaa, loukkasin polveni, lonkka kipeytyi taas ja kun pääsin taas aloittamaan, tuli uusi flunssanpoikanen. Tällä hetkellä vaivaa myös selkäkramppi. Toivottavasti huomenna ei vaivaa enää mikään, sillä noista aiemmin mainituista motivaatio-ongelmista päästäkseni ilmoittauduin Crossfit Openiin. Ensimmäinen workout eli 16.1 on jo suoritettu. Huomenna on vuorossa se toinen eli 16.2.

Minulle tämä Open on pohjakunnon mittari. Treenit ovat kelloa vastaan, mikä sopii minulle huonosti sykkeennousun ja rytmihäiriöidenkin vuoksi. Ja koska tuppaan jättämään oma-alotteisen aerobisen harjoittelun aina väliin. Nyt on muutenkin mennyt useampi viikko hyvin vähällä treenillä noihin em. syihin vedoten. Olen salimme huonoimmasta päästä, tietenkin. Mutta jonkun on oltava sielläkin. Pääasia, että menen tekemään nuo kaikki. Teen skaalaten eli helpottaen, koska osa liikkeistä ei edes onnistu minulta vielä, rx:n painoista puhumattakaan.

Treeni viime lokakuulta. Tavoitteena oli pitää keskisyke n. 160:ssa. Se olisi varmaan onnistunut ilman paria rytmihäiriötä...

Huomenna tavoittelen kahta kokonaista kierrosta. Suurin kompastuskiveni on hengitys. Suorituksen aikana pitää hengittää kunnolla. Jos unohdan sen, en pysty edes ensimmäistä kierrosta. Selkäkramppi voi myös käydä kimppuun rinnallevedoissa, jos teen huolimattomasti, vaikka alussa painot ovatkin aika pienet. Naruhyppely voi aiheuttaa suonenvedon varpaisiin. Samoin rinnallevetojen varpaillenousut. Jännittää. Se on hyvä.

16.1 tulokseni oli salin kolmanneksi viimeinen 160 pisteellä (skaalattuna). Jos tässä toisessakaan en olisi ihan viimeinen, niin olisin hyvin tyytyväinen.

Joo. Ihan mun juttu siis.

Elämä on

Viime aikoina en ole paljon kirjoittanut. Siis tänne. Projektia olen vähän naputellut, mutta laiskasti.

Hiljaisuuteen on syitä, joista en nyt kirjoita enempää. Elän raskasta aikaa. Pohdin paljon filosofisia juttuja ja arkiasioitakin välillä. Tiedostan, että tästä vuosien apatiasta on päästävä eroon.

Edessä on iso työ. Olen synkkä ja realistinen luonne. Koen syyllisyyttä uskomattomista asioista. Olen silti hyvin rauhallinen. En stressaa enkä häsää, en panikoi. Ei ole varaa sellaiseen. On pysyttävä pystyssä, vaikka mitä tulisi.

1. Ruoka
Parempaa, useammin, pienempiä annoksia, laadukkaampaa, itsetehtyä, suunniteltua.

2. Liikunta
Useammin, järkevämmin, tehokkaammin, säännöllisemmin, aerobista unohtamatta, tekniikka ennen voimaa, aktiivinen palautus ja lepo.

3. Tavoite
Paino edelliselle kymmenluvulle. Parempi kehonhallinta. Parempi kestävyys. Hengityksen oppiminen. Pidemmät yöunet.

4. Mittarit
Vaaka. Treenit. Kello ja kalenteri.

Voisin tehdä itselleni oppimissuunnitelman. Kohti laadukkaampaa tulevaisuutta.

73800

Hidasta.

73173

Jotain. Vähän.

72488

???

70736

...

70135

Uusia kymmeniä saavutettu.

69180

Pitkästä aikaa. Tarvin aikaa.

68827

Näin.

66215

Kesäloma. Ristiriitaiset fiilikset. Vihdoin aikaa ja toisaalta sitä ei ehkä olekaan. Mutta etukäteen murehtiminen on turhaa. Projektia on taas ehtinyt aloittaa. Kun vaan jaksaisi keskittyä.

Persoonallisuustesti

Ajanvietettä, uteliaisuutta... I'm a O76-C5-E15-A50-N4 Big Five!!

65193

Eipä mulla muuta. Oli enemmänkin, mutta totesin sen huonoksi, joten näin tällä hetkellä.

Kohti unelmaa

Ei mitään kovin kummallista ole tapahtunut. Kevätväsymystä, erakoitumisfiiliksiä, matkasuunnitelmia, matkamuisteluja, matkakuvia. Yksi unelma on työn alla, vaikka viime aikoina vähän jäissä. Vihdoin tänä viikonloppuna on ollut sille vähän aikaa. Ajasta puheenollen, lopulta siirretään kellot takaisin järkevään aikaan eli kesäaikaan. Valoa iltaan.

Uusi vuosi

Taas on yksi vuosi mennyt. Päässä soi Yön Joutsenlaulu (kyllä joo, joskus oon sen menny opettelee ulkoa) ja mielessä pyörii muutenkin synkät ajatukset. Tarpeettomuuden tunne, tyhjyys, sisällöttömyys. En ole osannut elää niin, että kukaan tarvitsisi minua. Koen, että minulle ei ole paikkaa missään. Se on raskasta. Koen, että minusta ei pidetä, olin missä tahansa. Olen ulkopuolella, irti kaikesta enkä ylety tarttumaan mihinkään, on vain tyhjää. En tiedä, mitä haluaisin vai haluanko edes mitään. Mennyt elämä tuntuu unelta, joka ei koskaan oikeasti tapahtunutkaan. En tee mitään lupauksia tulevalle vuodelle. Yritän selvitä siitä hengissä.

63054

Kyllä se siitä.

63029

Muutoksia ;-)

Same old life

Kova treeni, parempi mieli. Ehkä. En tiedä.

Näin unta, että kaikki palasi ennalleen, sain sen ainoan, mitä kaipaan, ja olin onnellinen. Ensimmäinen tähän asiaan liittyvä uni, joka ei ollut painajainen eikä ollenkaan ahdistava. Ahdistavaa oli valtava pettymys, kun heräsin ja tajusin, ettei se ollutkaan totta. Niin murskaavaa.

Kulutin aikaa, niin kuin aina lauantaisin, kun ei ole ketään, kenen kanssa sitä viettää. Lähdin salille, tein juoksuvedot, melkein kuolin niihin, kävin kokeilemassa infrapunasaunaa, merkkasin treenit ylös, puin. Menin lounaalle, yksin. Tulin kotiin yksin. Mietin, mitä tekisin illalla. Kukaan ei viitsi lähteä mihinkään. Yksin voisi tietysti mennä. Niin kuin aina.

Sama kaava. Joku kuvittelee, että kaipaan vierelleni vaan toista ihmistä. No joo, mutta oikeasti en kaipaa ketään uutta ihmistä enää elämääni. Kun kaipaan parisuhdetta tai läheisyyttä, tiedän, etten vaan pysty tuntemaan mitään ketään toista kohtaan enää. On ihan mahdoton selittää kenellekään, mistä sen voi tietää. Mä vaan tiedän, että mun tunteet on loppu, niitä ei enää tule. Olen tyhjä.

En osaa enää kuvitella, miltä läheisyys tuntuu. On vain muutamia harvoja ihmisiä, jotka uskaltaa koskettaa mua. Tunnen itsestäni, miten olen jo alkanut eristäytyä. Tiedän, miten tämä etenee, olen nähnyt nämä samat oireet jo vuosikymmeniä sitten. Tiedän lopputuloksen.

Mä olen sellainen. En voi olla "kenen kanssa tahansa" edes pientä hetkeä. En voi tyytyä mihinkään "ihan kivaan" siksi, että vain olisi joku. Se tarkoittaa, että elämästä todella puuttuu kaikki tuki ja turva eikä kukaan tarvitse mua. Vähitellen kaikki katoaa ympäriltä ja sitten olen yksin. Mutta siihen tottuu. Ja ehkä saan kuolla ennen kuin muutun avuttomaksi enkä pärjää enää omillani.

Tämä ei ole sääliä. Olen synkkä realisti, joka toivoo, että se uni muuttuu vielä todeksi, mutta joka petaa jo valmiiksi pehmusteita todennäköisimmälle tulevaisuudelle, ettei pettymys sitten, kun aika ihan oikeasti loppuu, löisi maahan. Mutta vielä on pari vuotta.

Projekti

Liikaa töitä = ei aikaa eikä energiaa mihinkään.

Hyvästit rakkaalle hepalle = tyhjyys ja pako todellisuudesta = liikaa fantasiahömppää telkkarista.

Syysflunssa + kaikki edellämainitut = treenimotivaation katoaminen = treenitauko = p*ska fiilis.

Siinä tiivistelmä.

Tavoitteet ja unelmat edelleen hukassa. Treeni kuitenkin kulkee taas. Ja mulla on pt. Siitä ehkä myöhemmin lisää.

Kesä 2014

Kuuma. Ikävä. Festarit. Meri. Heppa. Musiikki. Kirjoittaminen. Netflix. Kaverit. Mökki. Yyteri. Facebook. Instagram. Kuntosali. Treeni. Jotain elämää.