Pyhäinpäivä

Miksi rakastankaan syksyä. Tänä vuonna on ollut hienoin syksy vuosiin. Aurinkoinen ja värikäs, raikas, puhdistava. Talviaikaan siirtyminen pilaa kaikilta meiltä virka-aikaan töissä olevilta valoisan ajan ulkoilun (paitsi silloin, kun ope on määrätty välitunniksi pihavalvontaan). Mutta ei se oikeastaan haittaa, koska syksyinen pimeys rauhoittaa. Hankalinta se on vain harrastustoiminnan kannalta. Mutta kyllä hepan kanssa voi pimeässäkin lenkkeillä ja se on ihan yhtä mukavaa. Ajatukset lepäävät, kun ei näe liikaa ärsykkeitä. Pimeys ei enää pelota, ei edes pimeä metsä, kun siellä liikkuu hevosen kanssa.

Tänään ikkunasta näkyy talven värit, vaikka lunta ei olekaan. Taivas näyttää talvelta, valo on siniharmaa, hiukan lilahtava. Kaipaan jo talvipakkasia ja kirpeitä kuutamoita, lumista tietä vasten nirskuvia kavioita, korkojen kopinaa jäisillä kaduilla. Jouluvaloja. Kynttilöitä en yleensä polta kotona, mutta on kiva katsella toisten koteihin, joissa istutaan kynttilöiden valossa.

Tänään on pyhäinpäivä. Muistan nimen pyhämiestenpäiväksi, mutta se onkin muutettu joitain vuosia sitten. Muistellaan menneitä ihmisiä. Ihmetellään Halloween-bileitä. Koen Halloween-juhlan tervetulleeksi Suomeenkin. Kaikki syyt juhlia ovat hyviä syitä. Toisia syksyn pimeys masentaa. Miksi sitä ei voisi piristää juhlistamalla vähän synkänoloista vainajien muistelupäivää edeltävänä iltana? Mitä sitten, jos se ei ole ennen kuulunut suomalaiseen perinteeseen?

Onhan se kuulunutkin. Kekriä on vietetty täälläkin. Se on ollut sadonkorjuunjuhla, johon on ehkä saattanut liittyä jotain uskonnollista jo ennen kristinuskon tuloakin, mutta joka tapauksessa juhla pimeän syksyn keskellä. Tavat sekoittuvat ja sulautuvat yhteen, mikään kulttuuri ei ole puhdas toisten vaikutteista. Kukin voi juhlaa viettää omista syistään. Hienointa on se, että juhla kokoaa ihmiset yhteen. Naurislyhdyt voivat olla kurpitsalyhtyjä ja vainajia voi muistella iloisellakin mielellä. Itse mieluummin tulisin muistelluksi iloisesti kuin synkistelyn merkeissä. En halua, että minut muistetaan synkkänä ihmisenä, vaikka sekin puoli löytyy. Haluan, että ensimmäisenä minusta muistetaan hymy.

Halloween-discon valvoja. Ketähän lienee puraissut...